Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

PSD:n tyhmyyksien synnyttämiä reaktioita Romaniassa

Torstai, 30. elokuuta 2018 Bukarest / Werner Kremm /ADZ

Kansalaisyhteiskunnan kiihtymys brutaaleita ”Vlad Teps” erikoisjoukkojen väliintuloja kohtaan mielenosoituksessa 10. elokuuta Bukarestissa oli ensimmäinen todellinen poliittinen menestys Rescue Romania unionille (USR = Pelastetaan Romania Unioni) , joka keräsi miljoona allekirjoitusta vaatimukseen muuttaa perustuslakia siten, että rikostuomion saaneelle tulee mahdottomaksi, päästä "julkiseen virkaan" (kuten nykyään PSD johtaja ja edustajainhuoneen puheenjohtaja Liviu Dragnea). Lakiuudistuksen tulisi koskea myös parlamenttiin vaaleilla valittavia kansanedustajia.

Kun miljoona kansalaista esittää vaatimuksen perustuslain muuttamiseksi, on se ensi kertaa merkki siitä, että Romanian yhteiskunnassa on terävä repeämä PSD:n ”poliittiseen satulaan” nostaneen äänestäjämassan ja hiljaisen enemmistön välillä, joka kieltäytyi politiikkaan väsyneenä vuonna 2016 äänestämästä. Tuolla PSD:tä äänestäneellä massalla ei ole aavistustakaan, ketä he kannattivat ja mitä he olivat saaneet aikaan (katso "valkopaita -mielenosoittajien" lausunnot PSD:n puoluekokouksessa 2018), Juuri tämän massan äänet mahdollistivat nykyisen diktatoorisen enemmistön syntymisen parlamenttiin. Ja nyt on sen seuraukset nähty ja koettu.

Että USR on puolueena, (sympaattinen sinänsä, mutta ideologisesti ja kaoottisesti julkisuudessa toimiva puolue), onnistui saamaan vaatimuksen allekirjoitusten keräämisellä puolueelle tukevan perustan, joka vahvistaa todennäköisesti tulevaisuudessa sen uskottavuutta. On ensimmäinen kerta kun Bukarestissa syntynyt puolue osoittaa, että se kykenee toimimaan poliittisena reaalivaikuttajana. Toivottavasti allekirjoituksen keräämisen yhteydessä aktivistit myös keskustelivat laajalti allekirjoittajien kanssa, mikä luo poliittisesti korvaamatonta pääomaa tulevaisuuteen sekä on äänestäjiä lähellä ja realiteetteihin tukeutuvaa.

Edelleenkin muiden puolueiden kannattajat, olivat sitten oppositiosta tai hallituspuolueista, puhuvat ”kainalopuolueesta” Tästä huolimatta juuri ja vain tällä allekirjoitusmallilla syntyi todellinen puolue. Se, että kansanäänestystä on vain pieni mahdollisuus ottaa käyttöön, on melko selvää, mutta niin kauan kuin Romanian parlamentin ylivoimainen enemmistö edustaa edelleen ”rikollisia päälliköitä” se ei onnistu. Mutta tällä puolueella, joka nyt on vasta vakiinnuttamassa asemaansa, voi olla mahdollisuus tulla PSD-ALDE -järjestelmään turhautuneiden ja siitä eroa haluavien kansalaisten äänitorveksi. Taitamattomuuttaan USR ei ilmoittanut, onko sen jäsenyys kasvanut vetoomuksen vuoksi. Se on kuitenkin oletettavaa.

Toinen valonkajastus on nähtävissä nuoren entisen terveysministeri Vlad Voiculescun Romania Yhdessä (MRI) liikkeen aloitteesta. Tämä on "uusi poliittinen puolue, johon kuuluu ihmisiä, jotka uskovat rehellisyyteen, pätevyyteen ja annettujen lupausten noudattamiseen." Voiculescun toiminta vaihtelee kansalaistoiminnan- ja poliittisen aktivismin välillä, ja sen päätavoitteena on vaalilainsäädännön muuttaminen. Tulevaisuudessa pitäisi mm. olla mahdotonta päästä vaaleissa kaupungin pormestariksi vain yhdellä äänestyksellä.

Erittäin mielenkiintoinen on myös liike kansallisen medianeuvoston (CNA) vahvistamiseksi. Liike hillitsisi tai pysäyttäisi valeuutiset (Fake News) tai tekisi rangaistavaksi kasvavan kehityskulun tehdä politiikkaa valheita levittämällä, mikä on vähemmän älyä vaativa PSD:n lempimenetelmä. Faktojen tarkastuksesta (jollain tapaa institutionaalisella väliintulolla) valeuutisten ilmestyessä tulisi tehdä sääntö. Yksi vaihe, joka on uhkatekijä, on valeuutisten siirtyminen politiikan alueelle.

Nämä pari ”kansalais-sissiliikkeen” muotoa Romaniassa tekevät ulkoparlamentaarisesta oppositiosta pirstaleisen mutta ovat poliittisten puolueiden esimuotoja. Tämä herättää toivoa. Ovatko ne parempia kuin mitä nyt tarjotaan poliittisilla markkinoilla - kuka tietää? Voidaan olla tyytyväisiä siihen, että myös PSD:n sisällä puolueen tyhmyyksiin liittyy kriittisiä reaktioita.

Teksti: Werner Kremm (käännös MH)

 

MINNE MENET ROMANIA 2018

https://www.facebook.com/TheEconomist/videos/255863095052125/

 

 

Katso tämä video ja totea miten PSD  kohtelee Romanian kansaa 2018!

https://www.facebook.com/ajplusenglish/videos/1285698368238334/


 

Romanian tuomarit, syyttäjät ja tutkintavirkamiehet nousevat myrskyisästi oikeusministeriä vastaan

Avoin kirje valtionsyyttäjä Augustin Lazarin tukemiseksi

Lauantai, 1. syyskuuta 2018 , Bukarest (ADZ)


Bukarest (ADS) - Romanian tuomarit, syyttäjien ja tuomioistuinten tutkijat

ovat sotajalalla vastaan oikeusministeri Tudorel Toaderia vastaan tämän

aikomuksista oikeusministeri Augustin Lazarin erottamiseksi.

Avoimessa kirjeessä yli 200 tuomaria toivat torstaina (30.8.) esille

Toaderin "inhottavavia manipulointiyritykset" ja vaativat häntä

"rakentavaan vuoropuheluun" oikeuslaitoksen ja ylimmän

tuomarineuvoston edustajien kanssa. Allekirjoittajat korostivat tukevansa

täysin virassa toimivaa valtionsyyttäjää, joka on toistuvasti viime

kuukausina julkisesti kritisoinut sekä PSD:n ns. "oikeuslaitoksen

uudistusta" että sen parlamentin enemmistöpäätöksillä junttaamia

rikosoikeuden muutoksia.

Viimeaikaiset ministerin todistelut koskevat valtionsyyttäjän toimistoa,

jota hän syyttää "kääntymisestä pois perustuslaillisesta tehtävästään"

saattavat ei vain syyttäjän vaan koko maan oikeusjärjestelmän huonoon

valoon. Ministeri vahingoittaa ja saattaa häpeään, ei ainoastaan maan

oikeuslaitoksen vaan myös koko Romanian yhteiskunnan, sanotaan

tuomareiden avoimessa kirjeessä.

 

 


 

Talousarvion alijäämä on kaksi kertaa korkeampi kuin vuosi sitten.

Vaje 1,26 prosenttia BKT: stä

Lauantai 1. Syyskuuta 2018 Bukarest (ADZ)

 

Romanian valtion budjettialijäämä oli vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden lopussa 11,9 miljardia leitä eli 1,26 prosenttia bruttokansantuotteesta 2018 (BKT). Samaan aikaan viime vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia leitä eli 0,6 prosenttia talouden suorituskyvystä. Tammi-heinäkuussa 2018 tulot olivat 160,85 miljardia leitä (13,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna), kun taas menot olivat nousseet 172,78 miljardiin leihin ja 18 prosenttia.

Tulopuolella oli ennen kaikkea sosiaaliturvamaksujen tuotto noussut 55,5 miljardiin leihin eli 37,5 prosenttia edellisvuoden tasosta. Tuloverosta valtionvarainministeriöllä oli 22,7 prosenttia pienemmät tulot (13,4 miljardia leitä), kun taas arvonlisäveron tuotot olivat 9,8 prosenttia 31,9 miljardia leitä ja valmisteverot 9,2 prosenttia 15,6 miljardia leitä.

Menojen osalta henkilöstökulut nousivat 25,1 prosenttia 49,2 miljardiin leihin. Myös sosiaalimenojen määrä kasvoi merkittävästi, 13,1 prosenttia 58,8 miljardiin leihin, investoinnit kasvoivat 60,8 prosenttia 8,3 miljardiin leihin ja korkokustannukset kasvoivat 20 prosenttia ja nousivat 8,4 miljardiin leihin.

 

 

 

Johannis: "Sikaruton sijasta hallitus taistelee oikeuslaitosta vastaan"

 

Valtionpäämies vaatii välittömästi toimia sikaruton leviämisen estämiseksi


 

Perjantai 31. elokuuta 2018 Bukarest, (ADZ)

 

Presidentti Klaus Johannis on syyttänyt hallitusta keskiviikkona kyvyttömyydestä taistelussa maassa nopeasti leviävää afrikkalaista sikaruttoa (ASP) vastaan ja vaatii välittömiä toimia. Kuitenkin, sen sijaan, että torjuisi sikaruttoa ”PSD-hallitus taistelee oikeuslaitosta vastaan”. Sen katastrofaalisia kriisinhallintoa on kiittäminen siitä, että paikalliset maanviljelijöiden ja sikojen kasvattajat seisovat nyt "konkurssin partaalla," sanoo valtionpäämies lehdistötiedotteessaan.

Johannis huomauttaa, että yhdessätoista maakunnassa on jo yli 700 ASP-infektiotilaa ja että sikarutto leviää edelleen "uhkaavasti". Se vaikuttaa sekä maanviljelijöihin että suuriin sikojen kasvatustiloihin maan kaakkoisosassa, jälkimmäiset ovat itse asiassa "lopetustilassa". Tuhansia työpaikkoja menetetään ja vahingot voivat nousta "kymmeniin miljooniin leihin", kun viranomaiset näyttävät kykenevän taudin hillitsemiseen vain osittain.

Hallitusta kehotetaan ryhtymään välittömiin toimiin ASP:n torjumiseksi ja korvaamaan menetyksiä kärsiville kasvattajille välittömästi, sanoi valtionpäämies.

Hallitus tosiasiassa kutsui kriisitiimin, joka piti lehdistötilaisuuden. Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusviraston (ANSVSA) puheenjohtaja, Geronimo Branescu, sanoi taudin levinneisyyden olevan maassa "suurin sitten toisen maailmansodan", koska sen vuoksi teurastettiin yli 123 000 eläintä ja lisää teurastuksia vielä seuraisi.

Maatalousministeri Petre Daea (PSD) ei kuitenkaan vastannut lehdistön hänen eroaan koskevaan kysymykseen vaan kampanjoi vastavetona, ettei kriisiä hyödynnetä poliittisesti.

ILTALEHTI / UUTISET
Uutiset | Ulkomaan uutiset
Bukarestin jättimielenosoituksissa ainakin 400 loukkaantunutta - järkyttävät kuvat poliisin väkivallasta leviävät somessa
Eilen klo 17:00
Protestit jatkuvat myös tänään lauantaina eri puolilla maata.

Romaniassa on käynnissä valtavat mielenosoitukset, joihin on osallistunut jo kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Mielenosoittajat protestoivat maan hallitusta vastaan, jonka suurin puolue on sosiaalidemokraattinen Partidul Social Democrat eli PSD.

Protestit ovat ulkomailla asuvien romanialaisten järjestämiä.
Mielenosoituksia on kaikkialla maassa. Maan pääkaupungissa Bukarestissa ne ovat yltyneet väkivaltaisiksi.

Ruslan Trad@ruslantrad
Police brutality against protesters in #Bucharest

Reutersin mukaan yli 400 ihmistä on joutunut hakeutumaan hoitoon Bukarestin mielenosoitusten väkivaltaisuuksien takia. Poliisi on tukahduttanut protesteja käyttämällä vesitykkejä ja kyynelkaasua mielenosoittajia vastan.

Sosiaalisessa mediassa leviää rajuja videoita, jolla näkyy, kuinka poliisi pahoinpitelee mielenosoittajia ja tykittää kyynelkaasua ihmisjoukkoihin.

"Maatamme johtavat varkaat" 

Suomi-Romania-Seura 

Liisa Niemi HS, Jussi Salmela HS
Julkaistu: 11.8. 8:08 , Päivitetty: 12.8. 1:14


MIELENOSOITUKSET jatkuivat Romanian pääkaupungissa Bukarestissa lauantaina. Lauantain mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti, uutistoimisto AFP kertoo.

AFP:n mukaan lauantain mielenosoituksiin osallistui noin 40 000 ihmistä. Perjantaina mielenosoittajia oli jopa 100 000.

Perjantaina yli 450 ihmistä loukkaantui suuressa mielenosoituksessa Bukarestissa, kertoi paikallinen poliisi lauantaina AFP:n mukaan. Arviolta 30 ihmistä pidätettiin.

Ihmiset kerääntyivät mielenosoituksiin vastustamaan korruptiota. Mielenosoittajat vaativat vasemmistohallituksen eroa ja ennenaikaisia vaaleja.

POLIISI käytti kyynelkaasua ja vesitykkejä väkijoukon hajottamiseksi. Monet mielenosoittajat tarvitsivat sairaalahoitoa hengitettyään kyynelkaasua ja pippurisumutetta.

Viranomaiset ovat kiistäneet syytökset liiallisesta voimankäytöstä. Myös 30 poliisia loukkaantui, kun mielenosoittajat heittelivät kiviä ja pulloja poliisia kohti. 11 poliisia vietiin sairaalahoitoon.

Romanian presidentti Klaus Iohannis kutsui poliisin voimankäyttöä suhteettomaksi.

”Tuomitsen tiukasti mellakkapoliisien toiminnan, joka oli voimakkaan suhteetonta verrattuna siihen, kuinka valtaosa ihmisistä käyttäytyi”, Johannis sanoi BBC:n mukaan.

PAIKALLISEN median mukaan Bukarestin mielenosoitukseen osallistui jopa 50 000–80 000 ihmistä, AFP kertoi perjantaina. Mielenosoitukseen osallistui myös runsaasti ulkomailla asuvia romanialaisia.

Mielenosoituksia järjestettiin samanaikaisesti myös muissa Romanian kaupungeissa.

UUTISTOIMISTO Reutersin mukaan protestien takana olivat ulkomailla työskentelevät romanialaiset, jotka omien sanojensa mukaan ovat kyllästyneet maahan juurtuneeseen korruptioon, mataliin palkkoihin ja hallituksen yritykseen heikentää Romanian oikeuslaitosta.

Romaniassa on pidetty toistuvasti mielenosoituksia sen jälkeen, kun sosiaalidemokraatit ottivat maassa vallan vuoden 2017 alussa ja yrittivät armahtaa useita korruptiorikoksista tuomittuja.

Romaniaa pidetään yhtenä Euroopan unionin korruptoituneimmista maista.

 

Oikeuslaitoksen riippumattomuus vaarassa.

Korruption torjunta heikkenemässä.

(Seuraavassa pelkkiä otsikoita saksankielisistä luotettavista tietolähteistä)

Allgemeine Deutsche Zeitung für Rumänien (ADZ):Valtion päämies: tahdon oikeusvaltion ja oikeuslaitoksen riippumattomuusen säilyvän (7.6.2018)

ADZ: Perustuslakituomioistuin arvostelee Venetsian komissiota ja hallitus syyttää sitä "terävistä hyökkäyksistä" (7.6.2018)

Zweite Deutsche Fernsehen (ZDF): Korruption torjunta Romaniassa: Romania on yksi korruptoituneimmista Euroopan maista, mutta sillä on samalla tehokas lahjonnan vastainen virasto. Maan hallitus haluaa silti erottaa sen päällikön, koska tämä aiheuttaa poliitikoille ongelmia (6.6.2018).

ADZ: Onko perustuslakituomioistuin laittomasti muodostunut? Valtiosääntöoikeuden tuomarin toimikausi päättyi kauan sitten (06.06.2018).

ADZ: Sadat syyttäjät ja tuomarit antoivat "Itsenäisyyjulistuksen". / Opposition syyttää " perustuslakituomioistuimen tuomareita vallankaappauksesta.(05.06.2018)

ADZ: Kövesin erottaminen: Valtionpäämies perustulakituomioistuimen alapuolell / järkyttävä perustuslakituomioistuimen tuomarin päätös (05.06.2018)

Süddeutsche Zeitung: Romania: Epämiellyttävä totuus maasta. Romanian hallitus haluaa päästä eroon maan korkeimmasta korruptiotaistelijasta kaikin tavoin. (4.6.2018)

RP Online: Romania vapauttaa korruptionvastaisen viranomaisen (01.06.2018)

Welt: Romania on yksi korruptoituneimmista Euroopan maista, mutta sillä on ainakin yksi parhaista korruption vastaisista viranomaisista - ja nyt hallitus haluaa vapauttaa sen. (1.6.2018)

Konrad Adenauer Stiftung: Romania: Epävarma tulevaisuus Romanian oikeuslaitokselle perustuslakituomioistuimen kiistanalaisen päätöksen jälkeen (1.6.2018)

Zeit Online: Laura Codruţa Kövesi: Romanian korruption vastainen syyttäjä pitäisi erottaa / Perustuslaituomioistuin on kehottanut presidenttiä vapauttamaan Laura Kövesin. (30.5.2018)

Zeit: Romania: Kuka pelkää Laura Kövesiä? Hän johtaa Romaniaa korruption vastaista virastoa, ja monet pitävät häntä maan voimakkaimpana naisena. Ihmiset rakastavat häntä, Hallitus tuskin jajssa odottaa hänen putoamistaan. (30.5.2018)

Allgemeine Deutsche Zeitung für Rumänien:

Kuten rotat ": Dragnea loukkaisi kahta maan ex-pääministeriä: Ponta:" Hallituskoalition hajoaminen olisi maalle hyväksi (26.5.2018)


Korruptio on yhä Romanian surkeaa arkipäivää

Liviu Dragnea ei hallitse Romaniaa virallisesti mutta sen sijaan

epävirallisesti. Hänellä on valtaa Romaniassa enemmän kuin kaikilla

muilla poliitikoilla. Hänen tärkein päämääränsä on saada mitätöityä

korruptiontorjuntalait.

Dragnean argumentit:

Romanian presidentti? On mukana salaliitossa. Oppositio? On mukana

salaliitossa samoin. Mielenosoittajat kaduilla? Ovat myös mukana

salaliitossa.

He kaikki muodostavat ”illegaalin paralleelivaltion”, joka on kaapannut

Romanian, tekosyynään korruption vastainen taistelu, jotta pääsisivät

eroon epämiellyttävistä vastustajistaan. Mitä tulee Romanian PSD -

hallituspuolueeseen ja sen puoluejohtajaan Liviu Dragneaan, niin heidän

omasta mielestään tämä onkin realiteetti Romaniassa vuonna 2018.

Luonnollisesti tämä ei pidä paikkaansa.

Kenties tätä seikkailukertomusta voisi pitää hallituksen

harhautusliikkeenä, jotta sen omat toimet jäisivät huomiotta. Mutta silloin

katsottasiin läpi sormien, että Dragnea ja hänen puolueensa tekevät

kauppaa, ei enemmästä tai vähemmästä, kuin oikeusvaltion olemassaolosta

ja sen romuttamisesta. Hallitusta kritisoivat sanovatkin: Dragnea haluaa

saada aikaan tämän romutuksen. Sen vuoksi maan korruptio ei voikaan v

ähentyä.

Romanian hallitus, joka on Dragnean PSD:n ja pienen liberaalin ALDE -

puolueen koalitio, on kohdistanut ohjelmansa jo vuoden 2017 alusta

lähtien vain yhteen asiaan: antikorruptiolakien lieventämiseen. Kaksi

PSD:n omaa pääministeriä vain vuoden sisällä on vaihdettu pois. Entisen

EU-parlamentin jäsenen Viorica Dăncilăn pitää nyt naisena asettua tälle

paikalle. Vasta muutaman päivän virassa oltuaan, mitataan myös häntä,

josko hän saa, ja kuinka nopeasti ns. oikeuslaitosuudistuksen ja rikoslain

muutokset voimaan ja pysyen kuuliaisena Liviu Dragnealle, maan

varsinaiselle vahvalle persoonalle.

Se, että Dragnealla itsellään on aiempi rikostuomio, joka estää

hallituspaikan saamisen, ei ole vähentänyt hänen vaikutusvaltaansa

PSD:ssä. Hän vain taustalta sanelee agendansa, kuten Puolassa Jarosław

Kaczyński, jolla ei ole asemaa valtion hallinnossa mutta kuitenkin hän

määrää silti maan suunnan. Sitäpaitsi Dragnea on syytteessä

vaalipetoksesta ja virka-aseman väärikäytöstä ja kaiken lisäksi häntä

tutkitaan petoksesta EU -tukiin liittyen, kun hän oli aiemminTeleorman

maakunnan piirineuvoston presidenttinä. Tässä oikeuskäsittelyssä

syytetään häntä rikollisen yhteisön muodostamisesta. Hänen uskotaan

käyttäneen hyväkseen tienrakennusyhtiö Teldrumia jakaakseen saatuja

EU:n tukirahoja epärehellisesti. Vasta 18. tammikuuta 2018 ovat syyttäjät j

ulkistaneet laajentavansa tutkimuksia Teldrumin tapauksen osalta.

Dragnean omaisuus on jo jäädytetty. Myös salaisesti yksityistetty Tonavan

varrella sijaitseva järvi, jonka rannalle Dragnea kuuluu rakentavan

kalastushuvilaa, on nyt joutunut valtionsyyttäjien valvonnan kohteeksi.

 

Korruptio on Romanian arkipäivää

Korruptio on yhä Romanian arkipäivää, oli sitten kyse terveydenhoidosta

tai työmarkkinoista. Jopa ajokorttitutkinnossa läpäisyyn auttaa

”säännönmukainen” käteisrahaa sisältävä kirjekuori tutkinnon

vastaanottajalle. Maassa vallalla olevan lahjonnan, hyväveli-järjestelmän,

ja virkamiesten edellyttämän vastapalvelujärjestelmän vuoksi Romanian

valtio perusti vuonna 2002 EU:n painostuksesta oman

antikorruptiovirastonsa (DNA) valtionsyyttäjineen. Sen tulee valvoa mm.,

että julkisten varojen jakamisessa noudatetaan peräänantamattomasti

lainmukaisuutta. DNA:lla on ollut paljon työtä tehtävänään.

Yksinomaan 1/3 osa 1300 antikorruptioviraston syytteestä vuonna 2016

koski virka-aseman väärinkäyttöä. Syytettyjen listalta löytyi 3 ministeriä, 6

senaattoria, 11 kansanedustajaa ja 20 valtionyrityksen johtajaa. Vuotta

aikaisemmin syytettiin yhtä pääministeriä, 5 ministeriä, 16

kansanedustajaa ja 5 senaattoria. Heille kaikille oli hyötyä

antikorruptiosyyttäjien löysistä määräyksistä.

 

Pitkä hyökkäys oikeuslaitosta vastaan

Parlamenttivaalien 2016 jälkeen ensimmäisen hyökkäyksensä

oikeuslaitosta vastaan aloitti hallitus heti valtaan tulonsa jälkeen

tammikuussa 2016, kun se yöllä kiireellisyysasetuksen kautta muutti

rikoslakia.

Sellaisilla kiireellisyysasetuksilla oikeudenmääräyksinä ja ohi parlamentin,

on ajatuksena kyetä reagoimaan nopeasti hätätilanteessa. Tätä ovat

Romaniassa kaikenväriset hallitukset jo menneisyydessä käyttäneet

hyväkseen. Mutta 2016 hyväksyttiin asetus, joka mm. hylkäisi

rangaistusseuraamuket virka-aseman väärinkäytöstä, mikäli aiheutettu

vahinko olisi pienempi kuin 44.000 euroa. ”Että hallitus hyökkäisi heti

niin kiivaasti oikeuslaitosta vastaan, en olisi uskonut”, sanoo Elena

Calistru, romanialainen tunnettu aktivisti, joka myötäeli sen, kuinka

kansalaiset vuosi sitten kiireellisyysasetukseen reagoivat. Dragnea oli

aliarvioinut kansalaisten protestihuudot. Puoli miljoonaa ihmistä

organisoitui kaduille suurimpaan mielenosoitukseen ja protestiin, jollaista

Romania ei ollut kokenut kommunismin kukistumisen 1989 jälkeen.

Euroopan Unioni ja NATO-liittolainen USA olivat Romanian tukena. Nyt

Dragnea ymmärsi, että hänen reformilleen täytyi löytää tie parlamentin

kautta. Hän myös teki näin.

 

EU-Komissio ilmaisee huolestumisensa

Muutama päivä sitten julkistettu oikeuslaitosreformi tapahtui täsmälleen

Dragnean sanelun mukaisesti, koska häne puolueellaan on parlamentissa

absoluuttinen enemmistö.

Uudistuksen seurannaisvaikutukset ovat seuraavat:

- Antikorruptioviraston valtionsyyttäjien toimivaltaa rajoitetaan.

- Oikeusministeri saa enemmän vaikutusvaltaa valtionsyyttäjiin ja tuomareihin.

- Hallitus avaa oikeulaitoksen kanssa toisen institutinallisen sivustaelimen, jonka tarkoituksena on heikentää taistelua korruptiota vastaan.

Uusi rikoslaki tulisi myötävaikuttamaan siihen, että tämä toteutuisi.

Vaikka asia on jo päätetty, oikeuslaitosuudistus ei vielä ole astunut

voimaan. Perustuslakioikeus on todennut, että siinä on kolmessa kohdassa

perustulakia loukkaavia osia. Presidentti Klaus Iohannis on ilmoittanut,

että oikeusvaltio, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja taistelu korruptiota

vastaan eivät ole neuvoteltavissa olevia asioita. Vaikka

romaniansaksalainen valtion päämies on muissa maissa hyvin suosittu

vieras, hänellä on Romaniassa kuitenkin vähän valtaa ja vielä vähemmän

liittolaisia. Euroopan Unionin komissio myös ilmasi jälleen kerran

”olevansa huolestunut” Romania nykytilan kehityksestä. Enempää ei sitten

ole tapahtunutkaan.

Se, että Puolaan ja Unkariin verrattuna Romania on tähän saakka saanut

vähemmän moitteita Brysselistä, ei vaikuta siihen, että hallitus välttäisi

ulkoisia konflikteja. Niinpä se on torjunut esimerkiksi pakolaisten

vastaanottoa ja sitten kuitenkin ottanut vastaan muutamia. Sitäpaitsi se ei

noudata Varsovan tai Budapestin tapaan, silmiinpistävästi nationalistis-

konservatistista linjaa.

 

Ideologiana suurimman hyödyn saavuttamine itselle.

Dragnean sosiaalidemokraattinen PSD ja vasemmistoliberaalinen ALDE,

eivät kumpikaan seuraa jotain tiettyä ideologista suuntalinjaa vaan niiden

maailmankatsomukset vaihtelevat suurimman mahdollisen hyödyn

saavuttamisen periaatetta seuraten. Dragnean järjestelmä toimii kuin ”osto-

ja myyntiliike”, sanoo politiikantutkija Ioan Stanomir Bukarestin

yliopistosta: ”Joka antaa, sille annetaan.” Dragnean täytyy ruokkia kaikkia

niitä, jotka häntä tukevat, palkkioviroilla tai -asemilla sekä

vaikutuspiireillä. Tuloksena nähdään myöntyväisten ja

vastuunpakoilijoden hallintovalta. Sillä, missä hallinto perustuu alamaisen

kuuliaisuuteen ja riippuvuuteen, syntyy vahinkoa ja tappiota myös muilla

sektoreilla.

 

Talouspolitiikalta puuttuu suunnitelmallisuus

Kun keskustelee esimerkiksi ulkomaisen yrityksen kanssa, tulee esiin

turhautuneisuus ja neuvottomuus. Ettäkö Romanian talous vuonna 2017,

kulutuksesta päätellen, olisi kasvanut yli 5% muita EU -maita

vahvemmin? Se onkin kysymys, kun ei voi suunnitella. ”Epävarmuus

yksinkertaisesti on järjettömän suuri”, sanoo esimerkiksi itävaltalainen

tekstiiliyrittäjä. Jo lokakuussa vihjaisi eräs ulkomainen pääomasijoittaja,

jolla on enemmän kuin 130 konsernia ja 180 tuhatta yhteistyökumppania,

että Romaniassa ajan mittaan talouskasvu tulee hitaasti romahtamaan.

Talouspolitiikalta puuttuu johdonmukaisuus, toiminnan priorisointi, ja

suoraan sanoen, suunnittelu.

Samanaikaisesti on hallitus Bukarestissa, äänestäjäkunta silmissään,

korottanut moninkertaisesti minimipalkkaa ja siten luonut painetta koko

siviilisektorin kaikille palkoille, ilman että työn tuottavuus pysyisi tahdissa

mukana. Infrastruktuuri puolestaan on useilla alueilla jätetty kesannolle.

”Enemmän kuin 25 vuotta kommunismin kaatumisen jälkeen, Romaniassa

ei ole rakennettu ainoatakaan moottoritietä Mustalta mereltä Unkarin

rajalle. Joka kolmannessa romanialaisessa koulussa käymälätilat sijaisevat

takapihalla. jne.

Sitten tulevat vielä lisäksi palkkojen lisäkustannukset. Kuluvan

vuodenalusta alkaen työntekijöiden on maksettava ne lähes kokonaan.

Niistä työnantajalle ohjautuu vain vähän yli 2%. Kuka hyötyy tästä

uudesta järjestelmästä, sitä arvuuttelevat jopa asiantuntijatkin.

Todennäköisintä lienee, että hallitus on yrittänyt toteuttaa vaalilupauksensa

korkeammista palkoista nokkelalla tempulla, jottei viranhaltijoiden

tarvitsisi ottaa laskua maksettavakseen.

 

Maan tulevaisuus vaakalaudalla

Ulkomaalaiset yritykset maksavat tästä politiikasta, liikesuunnitemillaan,

joita ei voida toteuttaa, mutta romanialaisille se maksaa tulevaisuuden

näkymät. Ennen kaikkea hyvin koulutettu nuoriso harkitsee muuttoa

maasta, rakentaakseen uraansa ja tulevaisuuttaan maan rajojen

ulkopuolella, ja poissa sisäpiiri-, vastapalvelu- ja hyväveli -järjestelmien

yhteiskunnasta. Hallituksen lähes rajaton valta häiritsee ja rasittaa heistä

useimpia.

Jo ennen nykyisen uusimman hallituksen astumista virkaansa oli korkeassa

asemassa oleva sosiaalidemokraattinen poliitikko selittänyt, että

”rikoslakiin suunnitellaan paljon muutoksia”. Erään toimittajan

kysymykseen Adevărul -lehdessä, miksi PSD on nimittänyt hallitukseen

jälleen viisi ministeriä, joilla on ongelmia rikoslain kanssa, oli tämä

lyhyesti kuitannut: ”Me teemme, koska me voimme!”

 

Lähde: ZEIT ON LINE / Eva Konzett / 8. helmikuuta 2018,

 

 

 

 

Romania: Euronews

Päivitetty 26/02/2018

 

Protesteja ylimmän korruptiosyyttäjän erottamista vastaan.

Romanian oikeusministeri Tudorel Toader haluaa erottaa

Romanian valtionsyyttäjälaitoksen antikorruptioyksikön päällikön ”yliaktiivisuuden” vuoksi.

 

Tämä ajaa ihmiset kaduille. Tuhannet romanialaiset ihmiset ovat sunnuntai-iltana 25.2.2018 osoittaneet mieltään maan ylimmän korruptiota vastustavan taistelijan, Laura Kövesin, erottamista vastaan.

Yksistään Bukarestissa lähti kaduille paukkupakkaseen noin 4000 mielenosoittajaa. Heidän tyytymättömyytensä kohdistuu oikeusministeri Tudorel Toaderiin, joka haluaa erottaa Romanian valtionsyyttäjälaitoksen antikorruptioyksikön päällikön ”yliaktiivisuuden” vuoksi.

Tämä on kansan kapina, sanoo eräs mielenosoittaja. ”Me vaadimme oikeusministeri Tudorel Toaderin eroa. Hän on valehtelija.” Toiset ovat huolissaan Romanian julkikuvasta Euroopan Unionissa, ”Kaikki tänne kokoontuneet ihmiset pelkäävät, että EU-valtiot tulevat hylkäämään tämän vuoksi Romanian”, lisää eräs mies tähän. ”Sitä emme ole ansainneet.” Kriitikkojen mukaan Romania hallitus yrittää korvata Laura Kövesin vähemmän peräänantamattomalla pääsyyttäjällä.

Lukuisat korkeassa asemassa olevat hallituspuolueiden PSD:n (sosiaalidemokraatit) ja ALDE (vas-liberaalit) ovat oikeuden tähtäimessä korruptiosyytteiden vuoksi, kuten mm. mahtava PSD-puolueen puheenjohtaja Liviu Dragnea, joka on jo aiemmin tuomittu mm. vaalipetoksesta.

Kövesiä ei voi erottaa ilman opposiota lähellä olevan Romanian presidentin Klaus Iohanniksen päätösä ja allekirjoitusta. Ensin täytyy kuitenkin oikeuslaitoksen itsehallintoelimessä hyväksyä Toaderin esitys erottamisesta. Klaus Iohannis on useamman kerran korostanut, että hän on tyytyväinen Kövesin työhön antikorruptiovirastossa.

 

Romanian uusi hallitus: Protesteja ja korruptiopolitiikkaa

1. helmikuuta 2018

Korkean tason poliitikot saavat jatkossa suojan ja välttyvät korruptiosyytteiltä - Romanialaiset marssivat jälleen kaduille kymmenin tuhansin.

Tammikuun 20. päivänä 2018, vuosi Romanian suurimpien protestiaaltojen jälkeen, protestoivat ihmiset jälleen Bukarestissa ja muissa kaupungeissa. 50 000 ihmistä marssi kaduilla johdonmukaisen taistelun puolesta korruptiota vastaan

Myös EU:n komissio on kritisoinut terävästi 24.1. Romanian hallitusta. Komissio katsoo oikeuslaitoksen riippumattomuuden vaarantuneen, mikäli maassa hyväksytään lakipaketti, jonka tavoitteena on luoda järjestelmällinen hierarkia, jolla mm. oikeuslaitos alistetaan poliittiselle ohjaukselle.

Euroopan katse kohdistuu EU:n jäsenvaltioista pikemminkin Unkariin ja Puolaan niiden autoritaarisuuskehityksen vuoksi. Nyt joutui myös Romania polttopisteeseen. Tosin muutokset Romaniassa eivät viittaa oikeisto-konservatiivis-populistiseen valtiorakenteen ja yhteiskunnan muuttamiseen. Pikemminkin on kyse viime vuosien tuloksia tuottaneen, korruption vastaisen taistelun pysäyttämisestä. Hallitsevan sosiaalidemokraattis-liberaalin hallituskoalition (PSD -ALDE) näkökulmasta katsoen, on viime vuosina liian monta poliitikkoa tuomittu liian pitkiin vankeusrangaistuksiin. On myös ennakoitavissa, että lukuisissa käynnissä olevissa korruptio-oikudenkäynneissä tuomioita jaetaan edelleen. Sosiaalidemokraattisen PSD puolueen puoluejohtaja Liviu Dragneaa, - joka haluaisi mielellän itse olla pääministeri, mutta ei ole siihen kelvollinen ehdollisen vaalipetostuomionsa vuoksi– Lisäksi häntä tutkitaan kolmen eri tapauksen perusteella -. Hän on yhdessä koalitiopartnerinsa Calin Popescu-Tariceanun (ALDE) kanssa kirjoittanut EU:lle vastineen; jonka mukaan he ovat yllättyneitä siitä, kuinka Bryssel on saanut niin valheellista informaatiota. Romaniasta.

Koska me voimme!”

Tämän kehityskulun puitteissa on enemmän tai vähemmän ymmärrettävää, että Romaniassa vain yhden vuoden kuluessa pääministerin tehtävään on kolme kertaa vaihdettu henkilöä. Tämä ei ensisijaisesti ole osoitus autoritaarisuudesta, vaan pikemminkin epävakaudesta. Viorica Dancila on vuodesta 2009 EU:n parlamentin jäsen ja PSD:n naisorganisaation puheenjohtaja. Oleellisin kriteeri hänen pääministeriksi valinnalleen, näin pahoin aavistellaan, on järkkymätön puolueuskollisuus puoluejohtaja Dragneaa kohtaan. Hänen mukanaan uuteen hallitukseen valitaan luultavasti muutama ministeri, joilla on parhaillaan meneillä korruptioprosessi. Kun kysttiin, miksi PSD tekee tällaista, vastasi pääsihteeri: ”Miksi? Koska me voimme!”

Ja tosiasiassa; sosiaalidemokraattisella puolueella ei ole mitään pelättävää äänestäjäkuntansa taholta. Jos vaalit olisivat tänään, tulisi puolueesta muutaman kyselyn perusteella (pienestä vaalitappiosta huolimatta) jälleen parlamentin vahvin puolue. Ainoastaan ”nukkuvien puolue” olisi suurempi. Sen osuus kaksissa viime vaaleissa oli noin 60% äänioikeutetuista. Tämä on jotenkin hämmästyttävää, koska vuosi sitten viikkoja kestäneet massamielenosoitukset pakottivat hallituksen vetämään takaisin virkarikosten laillistamisen ( ei syytettä alle 42000 € rikoksesta) sekä meneillään olevien korruptiosyytteiden tutkinnan keskeytyksen. Hallitus joutui silloin perääntymään massivisten mielenosoitusten ja Euroopan Unionin paineen alla.

PSD:lle ei ole olemassa vaaraa opposition eikä EU:n taholta

Tähän sisältyy myös oppimisprosessi: ”2012 joutui Victor Pontan

johtama PSD massaprotestoinnin kohteeksi ja hänen hallituksensa kaatui epäluottamusäänestykseen. 2015 puolue teki tilaa teknokraattihallitukselle katujen massamielenosoitusten painostuksesta, palatakseen vuotta myöhemmin normaalivaalien kautta valtaan voittajana. Vuoden 2017 massaprotestoinnit johtivat poliittisiin henkilökiistoihin ja -siirtoihin sekä lainsäädännön runnomisyrityksiin. Nyt näyttää siltä, että yksinkertaisesti ollaan tekemässä loppu ongelmasta.

EU -komissio on käyttänyt joitain aiempia uhkakeinojaan ja lisäksi vielä ovat voimassa EU:n ”yhteistyö- ja kontrollimenettelyt Bulgarian ja Romanian osalta”, jonka molemmat maat hyväksyivät EU -liittymisensä ehtoina. Unkari ja Puola kuitenkin osoittavat, että EU:lla on perustavanlaatuinen ongelma sanktioiden asettamisessa jäsenmailleen. Niinpä Puolaa vastaan EU:n perussopimuksen ydinartikla edellyttää yksimielisyyttä ja siten on hyvin epätodennäköistä, että todettaisiin painavia ja jatkuvia sopimuksen artikla 2:ssa mainittujen arvojen loukkauksia ja että tiettyjen oikeuksien evääminen siten tulisi EU:n käsittelyyn.

Oppositionkaan taholta PSD ei näe minkäänlaista vaaraa: Niin sanottu porvarillis-konservatiivinen leiri on sirpaloitunut ja pitkälle voimattomassa tilassa. Puolueettomalle, mutta PSD-kriittiselle presidentille Klaus Iohannikselle ei ole jäänyt juuri muuta vaihtoehtoa jäljelle, kuin hyväksyä PSD:n ensimmäinen, toinen tai kolmas ehdotus.

Puolueen sisäinen valtataistelu

PSD on itsensä suurin vihollinen. Äskettäinen ajankohtainen hallituskriisi oli puolueen sisäinen valtataistelu iskuvalmiin Dragnean ja juuri eronneen pääministeri Tudor Tudosen välillä. Dragnea on voittanut selvästi taistelun. Rutiköyhän Teleorman alueen ”maakuntaruhtinaalla” on nyt kansallinen PSD -politiikka lujasti otteessaan. Romaniassa keskustellaan nykyisin valtapoliittisista algoritmeistä – ketä eniten vahingoittvat poliittiset henkilösiirrot, kuka saa niistä hyötyä eniten? PSD puolueena, Dragnea henkilönä, vai presidentti? Lisäksi kuumentaa mieliä, onko uusin pääministeri Dancila kykenevä virkaansa ilman mitään kokemusta hallinnosta ja johtamisesta ja sen lisäksi hän on vielä kotosin Teleormanista. Ja vielä kaiken päälle heiluttaa keskustelua, että hän on nainen, mutta se taas ei selitä mitään. Epäpätevä; niinkin voisi hänestä sanoa, mutta kuuluuko politiikka vain miehille? Pääministeri Dancila valittiin virkaansa maanantaina (29.1.).

Mitä varten PSD tekee näin? Puoluejohtajan toive ja käskyt ovat tietenkin kaiken takana. Se tarkoittaa oikeuslaitoksen perusteellista heikentämistä ja Dragneaan kohdistuvien korruptiosyytteiden kaatamista, jotta hänestä itsestään tulisi pääministeri.

Me puolustamme sinua Euroopassa”

Romanian PSD on yksi harvoista sosiaalidemokraattisista puolueista, joka on vahva Itä-Euroopan EU-jäsenmaissa. Useissa muissa maissa, kuten Puolassa, Unkarissa ja viimeksi Tsekissä ne ovat kompuroineet korruptioskandaalien tai politiikan kiemuroiden kanssa ja vajoten poliittisesti vähäpätöiselle tasolle. Oikeistopopulistiset puolueet ovat omineet ja muotoilleet uudelleen sosiaaldemokraattista agendaa sekoitukseksi sovinismia (=kansalliskiihkoa), hyvinvointivaltion argumentaatiota, nationalismia ja epämääräistä eliittikrittisyyttä.

Kuinka on sitten PSD:n menestys selitettävissä? Syvälle käyneistä ankarista julkisen sektorin palkanalennuksista 25% vuodesta 2010 alkaen ei puolue ole vastuussa – kuitenkin korruptioskandaalit osoittavat heihin riittävästi, mutta tämä ei sinänsä ole vain yhtä puoluetta kuvaava tunnusmerkki.

PSD alkoi Romanian Kommunistisen puolueen seuraajana ja liittoutui jo 1990-luvulla (epävirallisesti) silloisiin vahvoina esiintynesiin nationalistisiin voimiin, kun samaan aikaan maan taloudellinen kehittyminen oli hajaannustilassa. 2000 -luvun alussa puolue muuntui uusliberaaliseen suuntaan hyötyen samalla talousboomista, joka kuitenkin vuoden 2004 parlamenttivaaleissa katkesi. Puolue oli ajoittain hallituksen ”junioripartnerina” liberaalien ja konservatiivisten voimien rinnalla. Vuoden 2014 EU-vaalitaistelussa oli PSD -puolueella mukana kansallis- (nationalistinen) komponentti jossa iskulauseta olivat ” Olemme ylpeitä romanialaisuudestamme” tai ”Puolustamme sinua Euroopassa”. Tästä piiristä kuullaan jatkuvasti saksankieliseen vähemmistöön kuuluvaa presidenttiä Klaus Iohannista tai muita vähemmistöryhmiä kohtaan esitettyjä verbaalisia hyökkäyksiä.

Niin teki äskettäin, - aivan muista syistä eronnut - pääministeri Tudosekin, kun hän uhkasi unkarinkielistä vähemmistöryhmää, mikäli he nostaisivat Szekely-lipun salkoon alueellaan.

PSD tukee myös – vähenevässä määrin – kristillis-konservatiivia perhekoalitioliikettä, joka haluaa kirjattavaksi perustuslakiin miehen ja naisen välisen avioliiton. Ykkösprojektia, kansan vapautuksen katedraalin (Catedrala mântuirii neamului) rakentamista Bukarestin keskustaan tukevat rahallisesti Romanian valtio ja Bukarestia hallitseva PSD runsaskätisesti.

Otaksuttu sosiaalidemokraattinen vaaliporkkana

Sosiaalidemokraattinen elementti on sedimentoitu heidän peruskuvioihinsa: Eläkkeiden korottaminen – jota on siirretty jo kolme kertaa – oli keskeinen heidän vaalilupauksensa. PSD on hyväksynyt myös melko kiistanalaisen lakiesityksen, jonka mukaan työntekijän pitää maksaa myös työnantajan osuus eläkemaksuista. Yksityisen sektorin useille työtekijöille tämä merkitsee uusia palkkaneuvotteluja. Lakia perustellaan työtekijöille yritysten huonolla maksumoraalilla ja läpinäkyvyydellä. Yhdeksän kymmenestä velkaisimmasta yrityksestä on valtion yrityksiä ja myös PSD:n Bukarestin ”byroo” on tullut esiin negatiivisesti tässä yhteydessä. Monet olettavat, että PSD:n vaaliporkkana - julkisalan palkkojen nosto – toteutuu vain muodollisena ja jää samalla työntekijöille merkityksettömäksi, koska he nyt he joutuvat yksin maksamaan sosiaaliturvamaksut.

Talous- ja sosiaalipoliittisesti merkitsee tämä suuntaus ennen kaikkea epävarmuutta. PSD:n äänestäjäkunta pohjautuu alueellisesti maaseutuun ja eläkeläisiin, vaikkakin he saivat viime vaaleissa 2016 ensimmäisen kerran vedettyä mukaan myös suuren osan nuoria äänestäjiä jopa Bukarestista. Ideologianko ansiosta?

Nuoret ovat hyvin liikkuvia ja karttavat sekä oikeata että vasenta laitaa. Toisaalta näyttää siltä, että oikeistonationalistinen muutosmalli Puolan, Unkarin ja Slovakian tapaan ei olisi Romaniassa mahdollinen. Strategiana ei PSD varmaakaan karttaisi tätäkään – varsinkin, kun äänestäjäkunnan resonanssi ei ole kovin suurta ja kun puolueen valta-asema ei ole uhattuna opposition heikkouden vuoksi.

(Tina Olteanu, 1.2.2018)

Tina Olteanu on Wienin yliopiston vertailevan politiikan professori painopisteenään Itä- ja Eteläeurooppa.

 

Lähde:/derstandard.at/2000073301014/Neue-Regierung-in-Rumaenien-Protest-und-Klientelpolitik Käännös MH

PS:

Romaniassa työntekijät joutuvat maksamaan itse lähes kaikki sosiaalimaksut.

Romaniassa työntekijän täytyy maksaa vuoden 2018 alusta alkaen sosiaalimaksut yksin. Niin sanotaan asetuksessa, jonka Romanian sosiaaliliberaali hallitus julkaisi viime viikolla (vko 6) kiireellisenä. Tarkkailijat olettavat, että tämä johtaa ahdinkoon, koska hallitus oli luvannut viranhaltijoille tulevaksi vuodeksi 25% palkankorotukset mutta ei voi maksaa heidän sosiaalimaksujaan. Kommentaattorit ovat protestoineet asetusta toisesta syystä.

Tuleeko Romaniasta uusliberaalinen suunnanäyttäjä?

Sosiaaliliberaalinen hallitus Bukarestissa irtisanoo tämän lain kautta työnantajien ja työntekijöiden välisen sosiaalisopimuksen. Tätä kritisoi journalisti Iulian Leca viestintäportaali Ziaressa 10.2.2018:

Romania lähtee tämän PSD:n alulle paneman verouudistuksen kautta suunnan näyttäjäksi uusliberaalille tielle, ei vain Euroopassa vaan maailmanlaajuisesti. Samalla kun PSD vyöryttää sosiaalimaksut työnantajalta työntekijälle, se vapauttaa kanssatoimijoidensa talousyritykset kaikista sosiaalisen tason vastuista. Työntekijöiden täytyy nyt kontata polvillaan työnantajien edessä ja olla näiden armon varassa – poisluettuna ne yritykset, joista finanssiministeri sanoo, etteivät ne ole vielä maksaneet noin kahdelle miljoonalle virkailijalleen mitään sosiaalitukia.”

Hallituspuolue haluaa varmistaa valta-asemansa

Mitä lakiuudistus käytännössä tarkoittaa? Sitä selittää 11.2.2018 journalistiikan dosentti Gelu Sabău Baricadan blogissaan:

Koko kuorma on nyt sälytetty työntekijöiden hartioille (sellaista ei ole tehty missään muualla Euroopassa) ja se romuttaa työntekijöiden ja työnantajien välisen sosiaalisen solidaarisuusperaatteen. Jokainen sosiaaliturvan muutos rasittaa jatkossa vain työntekijää. Jos sitä korotetaan, se ei koske työnantajaa. ….. Tämä PSD:stä lähtöisin oleva toimenpide aiheuttaa korkealla tasolla sosiaalivihamielisiä seuraamuksia. Se on tyypillinen sosiaaliliberaalisen hallituksen toimenpide, jonka tavoitteena on työvoiman heikentäminen. Pohjaa sille, että sosiaalidemokraatit ovat lain julistaneet, ei ole ideologisesti perusteltu. Taustalla on piilotettuna PSD:n puoluejohdon toive, varmistaa heidän valta-asemansa myös jatkossa.”

 

Der Standart.at / Itävalta

KOLUMNI PAUL LENDVAI 22.1.2018

Romania panttivankina?

Etelä-Euroopan suurimmassa EU-valtiossa vallitsee poliittinen sekasorto.

Toisen kerran seitsemän kuukauden sisään maan pääministerin erottaa

tehtävästään hänen oma puolueensa. Hädin tuskin yhtä vuottakaan on

kulunut parlamenttivaalista, jotka sosiaalidemokraattinen puolue (PSD) 45

% :lla voitti selvästi. Etelä-Euroopan suurimmassa EU-maassa vallitsee

nyt poliittinen sekasorto. Molempia pääministerin erottamisia seurasivat

massiiviset protestit ja mielenosoitukset, jotka kohdistuivat hallituksen

lakiehdotuksiin rangaistusten keventämiseksi korruptiorikoksista ja virka-

aseman väärinkäytöstä sekä oikeuslaitoksen alistamiseksi poliittiseen

kontrolliin. Romanian presidentti Klaus Iohannis, useat tuomarit ja

syyttäjät ovat kritisoineet ilmiselvää oikeusvaltion alasajoa ja varoittaneet

tässä yhteydessä EU:n toimenpiteistä, kuten Puolaa vastaan.

Jälkikommunististen valtioiden korruption leimaama omalaatuinen historia

liittyy Romaniassa sosiaalidemokraattisen (PSD) johdon sisäiseen

taisteluun vallasta. Jo kaksi aiempaa monivuotista PSD-pääministeriä

(Adrian Nastase ja Victor Ponta) olivat sekaantuneet

lahjontaskandaaleihin ja saivat tuomion tai syytteen oikeudessa. Tällä

kertaa keskiössä on vuoden 2015 puolivälistä alkaen PSD-puolueen ja

parlamentin puheejohtajana toiminut, ehkä Romanian vaikutusvaltaisin

henkilö 55-vuotias Liviu Dragnea. Koska hänet on tuomittu

vaalipetoksesta, hänestä ei voi tulla pääministeriä.

Juuri sen vuoksi hän on valinnut hallituksen huipulle sellaisia henkilöitä,

jotka uusien säädösten nojalla pelastaisivat hänet vankilalta. Tälläkin

hetkellä häntä vastaan on meneillään oikeustoimia EU-

subventiopetoksista. Toisten PSD-poliitikkojen kanssa yhdessä ja erään

alueen johtajana petoksella hankkinut 21 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen, kun hän puoluejohtajana oli vuoden kuluessa erottanut kaksi

itse omasta puolueestaan valitsemaansa pääministeriä, tämä mahtava

johtaja löysi EU-parlamentin jäsenen ja entisen yhteistyöhenkilönsä

Viorica Dancilan, naisen, joka on hänelle sopiva, linjauskollinen ehdokas,

joka on aina tukenut hänen ”lakiuudistustaan” . Ensimmäisen naisen

valinta pääministeriksi näyttää todennäköiseltä 29.1.2018, koska PSD:n

koalitiopartnerit, vasemmistoliberaali ALDE ja Unkarilaisen

Vähemmistön Liitto RMDSZ, nekin tukevat kiistanalaista

lakiuudistusprojektia, koska niidenkin edustajista useat ovat joutuneet

korruptiosyytösten tähtäimeen.

Koska jokaisella Romanian viime hallituksella, Dragnean armosta, on vain

yksi tehtävä: Dragnean pelastaminen vankilalta;

Sen vuoksi ”Romania jää tuomitun vaaliväärentäjän panttivangiksi”

kirjoitti Süddeutsche Zeitung jo ensimmäisen Dragnealle epälojaalin

pääministerin Sorin Grindeanun kaatamisen yhteydessä. Nyt oli

yhtäkkisesti vuorossa seitsemän kuukautta sitten Dragnean valitseman

seuraajan Mihai Tudose:n alasajo. Thomas Mann kirjoitti kerran, että

häpeällinen totuus on ”kaukaa katsoen parempi kuin hyödyllinen valhe”.

PSD nimittää itseään sosiaalidemokraattiseksi. Todellisuudessa

hallitsevalla, läpikotaisin korruptoituneella, kansallis-populistisella

joukkiolla ei ole mitään yhteistä arvomaailmaa sosiaalidemokraattisen

liikkeen kanssa.

(Paul Lendvai, 22.1.2018) - derstandard.at/2000072791826/Rumaenien-als-Geisel

 

Euronews Bryssel 17.1.2018

EU-parlamentti kritisoi Romanian parlamentin kriisiä

Strassburgissa Bukarestin tilanteen viimeaikaista kehittymistä seurataan tarkasti.

Kritiikin kohteena ovat valtapeli ja korruptio.

Jo toinen Romanian pääministerin ero muutaman kuukauden sisään

on syössyt maan uudelleen kriisitilaan. Vallassa olevat

sosiaalidemokraatit haluavat nimittää nyt Euroopan parlamentin

erään naisjäsenen perijättäreksi pääministerin paikalle. Euroopan

parlamentissa Strassburgissa kritisoitiin hallituspuolueen (PSD)

sisäistä valtataistelua.

Konservatiivisen kansanpuolueen Marian-Jean Marinescu vaati uusia

vaaleja. Hallitsevilla Bukarestin sosiaalidemokraateilla ei ollut

pienintäkään kiinnostusta nähdä asiassa maan etua.Heille kysymys on vain

omien jäsentensä paikoista, hän sanoi. Keskiviikkona (17.1.) Romanian

porvarillinen presidentti haluaa keskustella kaikkien parlamentin

puolueiden kanssa uudesta hallituksesta. Se on liian vähän saadakseen

luottamusta Strassburgissa. Romania on maa, jossa korruptio tekee

tuhojaan, sanoi saksalainen Vihreitten EU-parlamentaarikko Ska Keller.

Romanian uusi anti-korruptiolaki tekisi kaiken vieläkin pahemmaksi. Siitä

pitäisi Euroopassa keskustella vakavissaan. Eurooppa ei saa sulkea

silmiään, mitä yhdessä sen jäsenvaltiossa on meneillään, sanoo Keller.

Kuitenkin Romaniassa Sosiaalidemokraatit (PSD) ja koalitiopuolue

(ALDE) toimivat parlamentissa yhdessä miten tahtovat, mukavan

enemmistönsä turvaamina.

 

Ulkomaat

”Tämä on vaikea taistelu” – Romanialaiset protestoivat sitkeästi korruption laillistamista vastaan

Romanian hallitus yrittää edelleen puskea läpi kyseenalaisia lakeja, joiden pelätään heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja korruption kitkemistä. Kansalaiset ovat osoittautuneet yhtä sitkeiksi.

Mielenosoittajat vastustivat joulukuussa Bukarestissa Romanian hallituksen aikeita heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Moni oli sitonut suunsa ja silmiensä eteen mustan huivin.
Mielenosoittajat vastustivat joulukuussa Bukarestissa Romanian hallituksen aikeita heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Moni oli sitonut suunsa ja silmiensä eteen mustan huivin.(KUVA: OCTAV GANEA / INQUAM PHOTOS)
AINA välillä sitkeys palkitaan, ja ehkä näin voi käydä myös Romaniassa. Niin ainakin toivovat mielenosoittajat, jotka illasta toiseen kokoontuvat hallitusrakennuksen edustalla Victoriei-aukiolla pääkaupunki Bukarestissa.

”Tämä on vaikea taistelu”, kertoo opposition kansanedustaja Oana Bîzgan, 37, puhelimitse Bukarestista.

”Kun korruptionvastaisia lakeja löysennetään, päädytään vahingoittamaan viattomia ihmisiä. En voi sallia sitä”, Bîzgan sanoo.

Bîzgan ja sadat muut kurjaa talvisäätä uhmaavat mielenosoittajat vastustavat lakimuutoksia, jotka koskevat Romanian oikeuslaitosta ja korruptiorikoksia.

Vuonna 2007 Euroopan unioniin liittynyt Romania on tehnyt vuosikausia kunnianhimoisesti töitä kitkeäkseen rehottavaa korruptiota ja nostaakseen valtiolliset instituutionsa kypsän eurooppalaisen valtion tasolle. Vuosi sitten joulukuussa järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen maa alkoi kuitenkin ottaa huolestuttavaa takapakkia.

VAALIT voittanut sosiaalidemokraattinen puolue PSD on vuoden aikana puskenut eteenpäin useita kyseenalaisia lakimuutoksia.

Vajaa vuosi sitten helmikuussa Romaniassa nähtiin suurimmat mielenosoitukset sitten kommunistisen diktatuurin kukistumisen, kun hallinto yritti laillistaa korruptiota röyhkeillä lakiesityksillä. Suuren vastustuksen takia esitys jouduttiin vetämään takaisin, mutta se palasi parlamenttiin lähes entisellään joulun alla.

Joukko PSD:n edustajia esitti joulukuussa rikoslakiin muutoksia, jotka olisivat lyhentäneet korruptiorikoksista annettavia tuomioita ja käytännössä tehneet lailliseksi lahjusten ottamisen toisten puolesta. Eniten raivoa herätti ehdotuksen kohta, jonka mukaan virka-aseman väärinkäytöstä tulisi rangaistavaa vasta siinä vaiheessa, jos siitä saatu hyöty ylittäisi 200 000 euroa.

Esitys on nostattanut niin paljon vastustusta, että jopa osa alkuperäisistä esittelijöistä on sanoutunut siitä irti. Esitys virka-aseman väärinkäytölle asetettavasta eurorajasta on vedetty pöydältä, mutta monia muita esityksiä PSD ajaa edelleen eteenpäin.

”En usko, että tämä laki tulee etenemään siinä muodossa kuin alun perin ehdotettiin”, Bîzgan sanoo.

ROMANIALAISIA ovat raivostuttaneet myös oikeuslaitosta koskevat lakimuutokset.

Tuhannet ihmiset osoittivat joulukuussa 2017 mieltään parlamentin edustalla, kun se hyväksyi tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta merkittävästi rajoittavan lakipaketin. Aikeissa on esimerkiksi perustaa erityisyksikkö, joka ryhtyy tutkimaan tuomareiden ja syyttäjien mahdollisia virassaan tekemiä virheitä ja asettamaan heitä niistä henkilökohtaisesti syytteeseen.

Bîzgan äänesti parlamentissa lakimuutoksia vastaan omien sanojensa mukaan ”noin 800 kertaa”.

”Se ei ollut minulle iloinen hetki”, Bîzgan sanoo.

Kun hän käveli ulos parlamentista, hän sytytti kännykkänsä valon. Se oli merkki ulkona odottaneille vihaisille mielenosoittajille, että hän oli heidän puolellaan.

”He tiesivät, että olin yksi hyviksistä.”

EU, YHDYSVALLAT ja jopa Suomi ovat huolestuneet polusta, jonka Romanian hallitus näyttää valinneen. Se muistuttaa hyvin paljon tietä, jota itäisen Keski-Euroopan maat Puola ja Unkari kulkevat.

EU-komissio varoitti Romanian oikeusjärjestelmän riippumattomuuden ”haasteista ja kyseenalaistamisesta” marraskuussa julkaisemassaan seurantaraportissa. Romania ja Bulgaria ovat edelleen EU-komission erityisvalvonnassa, vaikka ne liittyivät unioniin yli kymmenen vuotta sitten.

Suomen ja kuuden muun EU-maan lähetystöt puolestaan laativat joulun alla lausunnon, jossa ne varoittivat Romaniaa toimista, jotka voivat heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja haitata korruptionvastaista taistelua.

Jopa Romanian oma presidentti Klaus Iohannis vastustaa hallituksen ajamia muutoksia. Presidentti vaikuttaa pelkäävän ja ehkä myös toivovan, että EU ottaa kepin käyttöön Romanian kaitsemisessa.

EU-komissio näytti, mihin se on valmis unionin perusarvojen suojelemiseksi, kun se joulukuussa käynnisti Puolaa vastaan poikkeukselliset kurinpitotoimet maan oikeuslaitoksen rapauttamisesta.

”Jos joku kuvittelee, ettei tästä tule seuraamuksia, niin hän on yksinkertaisesti tipahtanut kuusta”, Iohannis sanoi The New York Timesin mukaan joulukuussa.

TAMMIKUU tulee olemaan jännittävä ja ratkaiseva Romanian kehityksen kannalta.

Presidentti Iohanniksen on päätettävä lähipäivinä, allekirjoittaako hän oikeuslaitosta koskevan lakipaketin. Presidentti voi palauttaa lait parlamenttiin kerran, mutta jos ne palaavat hänen pöydälleen, hänen on pakko hyväksyä ne.

”Uskon ja toivon, että presidentti lähettää ne takaisin parlamenttiin. Olisin erittäin yllättynyt, jos hän ei lähettäisi niitä takaisin”, Bîzgan sanoo.

Tammikuussa saataneen myös viitteitä siitä, miten ponnekkaasti hallitseva puolue aikoo ajaa korruption laillistavia lakiesityksiään.

Mielenosoittajat ovat jo suunnitelleet uusia suuria protesteja tammikuulle. Kansanedustaja Bîzgan toivoo myös äänekkäämpää tukea EU:lta.

”Toivon, että Euroopan unioni puhuisi äänekkäämmin ja nopeammin ja käyttäisi työkaluja, joita sillä on.”

Bîzgan sanoo uskovansa, että Romania ”löytää vielä järjen”.

”En sano olevani optimistinen, mutta olen toiveikas. Romanialaiset uskaltavat puolustaa oikeuksiaan ja heillä on rohkeutta sanoa ei, kun asiat menevät väärään suuntaan.”

Tästä on kyse

Hallitus sai kansalaiset vastaansa


 Romanian hallitus yrittää saada läpi lakeja, joiden pelätään heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja haittaavan korruptionvastaista taistelua. 

 Kansalaiset ovat järjestäneet laajoja mielenosoituksia lakimuutoksia vastaan. 

 Presidentti Klaus Iohannis päättää lähipäivinä, allekirjoittaako hän oikeuslaitosta koskevan lakipaketin vai palauttaako hän sen parlamenttiin. 

Romanian oikeuslaitoksen riippumattomuus on vaarassa

 

Eurooppalaisia näkökulmia Romaniasta 2017

Suuttuneiden ihmisten kansannousu
Neue Zürcher Zeitung 21.4.2017
Daniel Ursprung ( käännös MH )

Suurimmat mielenosoitukset Romaniassa vuoden 1989 jälkeen ovat ravistelleet maan hallitusta. Niiden taustavoimana ja tukena on uusi itsestään tietoinen kansankerros

Protestit Romaniassa 2017
Massaprotestit Romaniassa 2017 ovat kestäneet viikkokausia: Helmikuussa siviiliyhteiskunta on mieliinjäävästi todistanut mobilisointivoimansa, kun se toi kaduille lähes puoli miljoonaa suuttunutta ihmistä osoittamaan mieltään itsevaltaisia poliitikoita vastaan ja se pystyy toistamaan saman milloin tahansa uudelleen. Taistelussa korruptiota vastaan tiivistyy laaja kansan tyytymättömyys. Kasautunut suuttumus puhkesi salaisesti päätettyä pika-asetusta kohtaan, jolla virka-aseman väärinkäytöstä saadun hyödyn alittaessa 44 000 euroa, jätettäisiin rikollinen rankaisematta – summa, joka vastaa ihmisen keskimääräista vuosipalkkaa Romaniassa. – Pika-asetusta pidettiin häikäilemättömänä yrityksenä estää käynnissä oleva oikeusprosessi Liviu Dragneaa vastaan, joka on vuoden 2017 alusta hallituksessa istuvien sosiaalidemokraattien puoluejohtaja.

Nöyristä alamaisista kansalaisiksi
Mielenosoittajien joukossa oli paljon perheitä pienine lapsineen. Huoli perheiden tulevaisuudesta kuuluu tärkeimpiin heidän toiveisiinsa. Pelko toimeentulosta ei siten ollut se, mikä ajoi väen kaduille. Etusijalla olivat periaatteelliset kysymykset. Toisin kuin vuonna 1989, jolloin muutoksen häviäjät protestoivat yritysten sulkemisia vastaan, tänään osoittaa mieltään itsetietoinen luokka, joka näkee hauraan hyvinvointinsa olevan uhattuna. Epätoivoiset anojat ovat muuttuneet suuttuneiksi ja vaativiksi kansalaisiksi.
Nuorimmat mielenosoittajat tänään kuuluvat ennen kaikkea ikävuosien 22 ja 45 väliseen keskimmäiseen sukupolveen, kuten ilmenee erään Bukarestin ”poliittisen ideahistorian keskuksen” haastattelukyselystä protestoinnin huippuhetkillä . He ovat esisijaisesti niitä korkeasti koulutettuja ihmisiä oman ammattiuransa keskivaiheilla ja he luottavat henkilökohtaisiin menestysstrategioihin toisin kuin vanhempi, valtion maksujärjestelmiin tottunut sukupolvi.
Protestit eivät olleet tuskin ajateltavissa ilman fundamentaalista sosiaalista muutosta, joka tapahtui diktaattori Nicolae Ceausescun kaatumisen 1989 jälkeen. Postkommunistit eli sosiaalidemokraatit olivat sen jälkeen vehkeilemällä hankkineet poliittisen vakauden, lupaamalla ihmisille niukan mutta varman valtion tulon. Tämä malli toimii tänään entistä vähemmän, koska vähitellen yksityissektori ja siirtotyöläisyys tarjoavat tärkeitä ansaintalähteitä. Laajamittainen maastamuutto alkoi vuosituhannen vaihteessa. Suosituimmat muuton kohteet olivat Italia ja Espanja, joissa romanialaisista tulivat suurimmat ulkomaalaisryhmät. He työskentelivät usein maataloudessa kausityöläisinä.

Romania itse koki vuodesta 1999 vuoteen 2008 erittäin nopean talouskasvun. Silloin syntyi uusi keskiluokka. Nyt saattoivat myös toimihenkilöt viettää lomia Välimerellä. Uusi raha siivitti kulutusta – tosin velkarahoituksella -. Samanaikaisesti syntyi lukuisia yksityisyrityksiä, usein yhdenmiehen vaarallisia yrityksiä, jotka menestyivät enemmän heikosti kuin hyvin. Juuri nämä yritykset hyvin vähäisine resursseineen ovat alttiina korruptiolle.

Vähän jälkeen Euroopan Unioniin liittymisen vuonna 2007, saavuttivat kansaivälisen finanssikriisin seuraukset myös Romanian. Sosiaaliset vastoinkäymiset tulivat vaalivuoden 2008 lahjana pitkittäen kriisiä. Sitä kiivaammat olivat vaikutukset sen jälkeen, kun suositut siirtotyömahdollisuudet kriisin johdosta heikkenivät rajusti etenkin Etelä-Euroopan EU-maissa. Paluumuuttajat lisäsivät tyytymättömyyttä Romaniassa. Hyvin koulutetut tosin löysivät työpaikkoja ulkomailla, kuten ennenkin. Aivovienti haittaa yhä jonkin verran Romanian loppuun ajettua ja ilmeisen korruptoitunutta julkista terveudenhoitosektoria, jolle köyhimmät potilaat ohjataan, koska heillä ei ole varaa toimenpieisiin yksityisklinikoilla eikä ulkomailla. Myös tämän vuoksi syttyi vuonna 2012  suuttumus terveydenhoitoreformia kohtaan, jolloin massamielenosoitukset pakottivat hallituksen eroamaan.

Uusi protestointikulttuuri
Sittemmin on Romaniaan syntynyt varsinainen protestikulttuuri. Aktivistit taistelivat jo vuonna 2013 kultakaivostoimintaa tai liuskekaasutukiaisia vastaan, mutta lähtivät liikkeelle tuloksellisesti myös vuoden 2014 presidentinvaalien huijauksia vastaan. Urbaani keskiluokka kiihtyi erityisesti vanhan menon ja korruption jatkumisesta, joka liittyi vuonna 2015 Bukarestin ”Colectiv” -klubin tuhoisaan 64 kuolonuhria vaatineeseen tulipaloon. ”Korruptio tappaa”, tuli siitä alkaen protestien iskulauseeksi.
Edellä mainittuun vuoden 2017 mielipidekyselyun vastanneista enemmän kuin kolmasosa osallistui vuoden 2015 tulipalon aikaiseen mielenosoitukseen, joka johti Victor Pontan hallituksen eroon. Edellisten protestiaaltojen menestys vaikutti kannustimena viimeaikaisiin mielenosoituksiin 2017. Motivaattorina toimi myös kasvanut luottamus rangaistusseuraamuksiin, erityisesti antikorruptiosyyttäjän toiminnan tuloksena. Hän johtaa tehokasta korruption vastaista taistelua, jonka tuloksena lukuisa määrä korkea-arvoisia poliitikkoja istuu nyt kalterien takana. Toisin kuin ennen, nyt on olemassa vaihtoehto yleiselle rankaisematta jättämiselle. Tämän lisäksi mielenosoitukset ovat todisteena uusista, kokemukseen perustuvista näköaloista: Toisin kuin 20 vuotta sitten, monet romanialaiset ovat tänään henkilökohtaisesti tietoisia länsimaisesta elämänmuodosta ja ottavat sen mittapuuksi kotimaan olosuhteisiin. Mielenosoittajille viime vuosina kehittynyt rutiinia ja odotuksia tuloksellisuudesta. Kriittisen massan saaminen kaduille ja liittymään aktivistien vahvaan ydinjoukkoon onnistui osaltaan myös näkyvyydestä mediaympäristössä. Se pani liikkeelle tukijoita. Kun Romaniassa toimii suhteellisen laaja-alainen mediailmasto, on tullut entistä vaikeammaksi kaunistella tilanteita. Propagandakoneistojen, kuten TV-kanavat Antena 3 ja Romania TV rinnalla on nyt sivistynyt urbaani yleisö, jolle on räätälöity toisia vaihtoehtoja kuten TV-tiedotuskanava Digi24, jotka kertovat asioista tasapuolisesti.

Kaupunki vastaan Maaseutu
Tästä huolimatta sosialistien äänestäjäpohja ei ole kadonnut. Sosialismin hallitessa rakennetut teollisuuslaitokset ovat usein raunioina tai huomattavasti kutistuneet. Industrialismin purku on syventänyt kuilua kaupungin ja maaseudun ja sukupolvien välillä: vaurastuvat, palvelusuorituksista elävät ja globaalisti verkottuneet suurkaupungit toimivat vastakohtanaan köyhtyneet maalaismaiset alueet, joilla rakennemuutoksen häviäjät harjoittavat vielä vaihtotaloutta. Tästä eläkkeiden maksusta riippuvaiseta maaseutumiljööstä saadan kiittää postkommunisteja, jotka siten saivat myös vaaleissa 2016 parlamentin vahvimman puolueen aseman. Poikkeuksena ovat olleet vuoden 2008 vaalit.
Viimeisimmmät protestit saivat vastakaikua myös sosiaalidemokraatien omista linnakkeista, joihin kuuluvat rakenteellisesti heikot alueet mm. Moldova. Mielenosoituksia ei tapahtunut vain maan suurissa keskuksissa kuten Bukarestissa ja länsiosassa maata vaan myös tähän saakka maan rauhallisen koillisosan kaupungeissa Iasissa tai Bacaussa. Siellä heijastuu suuttumus Moldovan alueen äitipuolimaiseen kohteluun maan investoinneissa mutta myös vaikutusvaltaisten paikallisten edustajien väheksyntään pääkaupungin toimintaverkostoissa.

Toistaiseksi ei protestikulttuuri ole tähän mennessä löytänyt vakaata institutionaalista muotoa, vaan se on jäänyt hajanaiseksi liikkeeeksi, jolla on epämääräinen poliittinen toimintaidea. Kuitenkin vuonna 2016 ympäristön- ja kaupunkien kehittämisaktivistien ympärille syntynyt liitto ”Pelastetaan Romania” saavutti joulukuun 2016 parlamenttivaaleissa 9 % äänistä ja parlamentissa kolmanneksi suurimman puolueen aseman. Kuinka pitkälle siitä tulee tyytymättömyyden laillinen puhetorvi, jonne protestointi voisi kanavoitua, jää avoimeksi.

Voitelu elämäntapana Romaniassa
Romaniassa tavalliset kansalaiset osallistuvat korruptioon elääkseen ja tullakseen toimeen. He pitävät oikeutetusti itseään järjestelmän uhreina. Samanaikaisesti postkommunistiset kärkipoliitikot, liikemiehet, viranhaltijat ja jopa tuomarit osallistuvat järjestelmän toimintaan rikastuakseen, saadaksen valtaa ja kasvattaakseen omaisuuksiaan.

*******************
Korruptio on kaikkialla läsnä
Tagesspiegel-Berlin, 21.4.2017,
Silviu Miha: Kokemuksia Romaniasta – raportti ( käännös MH )

Korruptio on Romaniassa kaikkialla läsnä ja vaikeasti torjuttavissa, koska myös kärkipoliitikot ovat osa tätä rikollista järjestelmää

Ihmiset ovat kiinni korruptoituneessa elämäntavassa

Kun olin 12-vuotias minun piti mennä eräänä kylmänä päivänä kuumeen takia kotilääkärillemme. Minua vielä saattamassa ollut äitini opasti, että olisin jo kyllin vanha itse ojentamaan lääkärille kukkavihkon ja kirjekuoreen laitetun lahjusrahan. Tuolloin, vähän vallanvaihdon jälkeen vuonna 1989 reagoin äitini pyyntöön kieltävästi. Asiaa käsittämättä ja närkästyneenä kieltäydyin koskemasta kirjekuoreen. Äitini täytyi ojentaa sitten kirjekuori lääkärille. Tänään Romania on EU -jäsenmaa, jossa massiivinen korruptio vallitsee yhä.

Alex, eräs entinen koulutoverini, aloitti anestesia- ja tapaturma-alan erikoislääkärinä eräällä maineikkaalla klinikalla Bukarestissa. Kuten kaikissa romanialaisissa sairaaloissa, sielläkin vallitsi lahjusjärjestelmä. Vasta-aloittaneena ansaitsi Alex kuukaudessa hädin tuskin 200 euroa. ”Mikä loukkaus, se tuskin riitti lämmitykseen ja sähköön” sanoo hän vielä tänäänkin närkästyneenä. Juuri siksi hänkin osallistui systeemiin, tosin tietyllä selvällä periaatteella. Alex avasi saamansa lahjuskuoret vasta potilaan poistuttua huoneesta. Kaikki kollegat eivät noudattaneet tuota minimaalista kohteliaisuuden sääntöä. 24-tuntisen työvuoronsa loputtua Alexin oli usein todettava, että kaikista kuorista löytyi yhteensä vain 20 euroa. ”Koskaan en sillä rikastunut”, sanoo hän. Kuusi vuotta sitten hän muutti töihin Hampuriin Saksaan.

Euroopan Unioni kritisoi ja painostaa jatkuvasti
Romaniassa korruptio on länä kaikkialla eikä sitä vastaan voida taistella niin tehokkaasti, kuin maan liittyessä Euroopan Unioniin, urbaani ja liberaali keskiluokka kymmenen vuotta sitten toivoi. Vaikeus on siinä, että myös maan kärkipoliitikot ovat osa korruptiojärjestelmää ja näkevät virkansa mahdollisuutena omalle rikastumiselleen. Siitä esimerkkinä on entisen sosiaalidemokraattisen pääministerin Adrian Nastasen tapaus. Hänet tuomittiin virkakautensa jälkeen korruptiosta kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vuoden 2004 vaalikampanjan aikana, kun hän oli vielä pääministeri, hän järjestytti valtiollisen rakennusviraston nimissä suuren konferenssin. Valtavan suuret osanottomaksut, jotka kaikki osallistuneet rakennusyritykset joutuivat maksamaan saadakseen jatkossa julkisia rakennussopimuksia, virtasivat Sosiaalidemokraattien vaalikampanjakassan tileille

Pelätty DNA ja sen suurkorruption vastaisen taistelun erikoissyyttäjä, ovat viime vuosina panneet syytteeseen entisiä ja virassa olevia ministereitä, kansanedustajia ja pormestareita, liikemiehiä, ministeriöiden virkamiehiä sekä tuomareita. Usein he ovat myös saaneet tuomiot. EU-komissio painostaa myös säännöllisesti korruption torjuntaan kaikilla hallinnon aloilla – lähtien sisäministeriöstä kaupunkien raatihuoneita myöten. Brüssel kantaa oikeutetusti huolta, koska EU-rahaa valuu myös noille korruptiokanaville. Useat nuoret romanialaiset menettävät kärsivällisyytensä ja muuttavat pois maasta. He myös osoittavat mieltään säännöllisesti poliittista järjestelmää kohtaan, jonka he eivät tunne enää edustavan itseään.

Myös kirkko sekaantuu korruptioon

Kaksi ”Romania Libera” -lehden reportteria halusi vuonna 2009 osoittaa, että Romaniassa jokainen romanialainen on ostettavissa. He ottivat yhteyttä Constantan ortodoksi-arkkipiispaan ja selittivät haluavansa papin paikkaa mutta heiltä valitettavasti puuttui korkeakoulun teologian loppututkinto. ”Hänen pyhä korkeutensa” isä Theodosie tarjosi sopimusta: 3000 eurolla voisi saada diplomin ja paikan kyläpappina. Hohdokkaampi asema maksaisi tietysti enemmän, totesi arkkipiispa, tietämättä, että puhe tuli nauhalle.
Tähän päivään mennessä ei tässä korruptiotoimessa ole tapahtunut mitään. Teodosie on yhä virassaan huolimatta muutamasta epämiellyttävästa DNA -tutkimusvierailusta ja imartelevasta pilkkanimestään ”Spagoveanu”, mikä merkitsee ”voitelijaa”. Ortodoksikirkko nauttii siitä huolimatta väestön luottamusta kuten ennenkin.

Romanialaiset näkevät itsensä korruption uhreina

Mielipidekyselyissä useimmat romanialaiset näkevät itsensä korruption uhreina. He syyttävät korruptiosta poliitikkoja, byrokraatteja ja liikemiehiä ja toivovat että EU muuttaisi tilanteeen. Kuitenkaan korruptiojärjestelmä ei olisi mahdollinen ilman yhteskunnan laajaa hyväksyntää
ja osallistumista. Sen ohella vähemmän toimivia ovat moraalin ja laillisuuden kategoriat, kuten syyllisyys, laillisuus ja rikollisuus, joiden kautta voisi ymmärtää tätä romanialaista sosiologista ja taloudellista ilmiötä. Romanialaiset elävät yhä perinteisen köyhässä yhteiskunnassa, jossa valtio on ilmeisen heikko ja talous kroonisesti alirahoitettu ja jossa kansalaisilla ei ole mitään perustetta luottaa yhteiskunnan institutonaalisiin mekanismeihin. Niiden sijalle on syntynyt samansuuntaisia mekanismeja ja verkostoja, jotka täyttävät ihmisten tarpeita tarjoten vaihtoehdon toimimattomille virallisille kanaville. Korruptio on ongelmien ratkaisu kaikilla vyöhykkeillä, joilla valtio on jo ajat sitten antanut periksi. Näiden ihmisten kritisoiminen ilman, että vahvistetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, on hyödytöntä.

 

 

Tässä syitä ja taustoja Romanian massaprotesteille

https://www.nzz.ch/international/aktuelle-themen/rumaenien-was-steckt-hinter-den-anhaltenden-massenprotesten-ld.144013

 


ROMANIASSA KUOHUU

Demokraatti.fi

ULKOMAAT14.02.2017 

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosialidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

Tätä pohtii Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Romania tienristeyksessä” Katalin Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella, Miklóssy kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että korruptio on ollut jo presidentti Nicolae Ceausescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta.

Valkokaulusrikolliset pääsisivät kuin koira veräjästä.

Miklóssy arvioi, että ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014.

Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

Kiireellisen asetuksen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea sai kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri, korruptiosta ja rahanpesusta syytetty Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun vihaiset ihmiset marssivat kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Miklóssyn mukaan ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä.

Katalin Miklóssyn mukaan voidaan ihmetellä, keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat.

Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus.

Hän vertaa itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimia: Ne eroavat toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii Miklóssyn mukaan keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita.

Suuri kysymys muun muassa Romaniassa on, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä, Katalin Miklóssy puntaroi.

 

 

Taistelu korruptiota vastaan Romaniassa 2017

Bukarest 30.1. - 1.2.2017 - Mihin menet oikeusvaltio!

 

Kymmenet tuhannet ihmiset protestoivat viikonloppuna Romaniassa. Romanian hallitus pitää kiinni kiistellyistä armahdus-suunnitelmista, huolimatta suurimmista mielenosoituksista kymmeniin vuosiin. Vankiloista päästettäisiin vapaaksi myös rikollisia poliitikoita.

 

Romaniassa kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maata protestoi hallituksen korruptoituneiden poliitikkojen ja muiden rikollisten armahtamislakeja vastaan.Romanian parlamenttivaalit joulukuussa voitti jälkikommunistinen PSD-puolue, joka muodosti hallituksen. PSD:tä ja hallitusta lähellä oleva TV-kanava Antena 3, osaltaan mahdollisti postkommunistisen PSD-puolueen vaalivoiton manipuloimalla ja valehtelemalla romanialaisille. Nytkin pääministeri Grindeanu oli väittänyt Antena3:n välityksellä, että mielenosoittajia oli informoitu väärin hallituksen aikeista.

Hallituksen jäsenet näyttävät pääministeriä myöten olevan puoluejohtaja Liviu Dragnean marionetteja. Dragnea haluaa itse pääministeriksi, sitten kun selviäisi tämän armahduslain perusteella kahden vuoden vankilarangaistuksestaan

Suurin mielenosoitus kymmeniin vuosiin tapahtui pääkaupunki Bukarestissa, missä noin 20 000 ihmistä marssi oikeusministeriön edustalle. He huusivat iskulauseita kuten ”Herää, Romania!” tai ”Alas varkaat!” ”Eroa hallitus”

Transilvanian Clui-Napocassa lähti noin kymmenen tuhatta ihmistä kadulle. Myös Sibiussa ja Iasissa osallistui vastaaviin mielenilmaisuihin tuhansittain ihmisiä. Maanlaajuisesti on arvioitu osallistujamääräksi 90 000 ihmistä.

Sosiaalidemokraattien (PSD) pääministeri Sorin Grindeanun hallitus oli julkaissut keskiviikkona kaksi asetusta, joiden mukaan pienemmän kuin viiden vuoden tuomion saaneet rangaistusvangit tullaan vapauttamaan vankilasta. Hallitus halusi hyväksyttää nämä uudet asetukset parlamentissa ohi maan presidentin.

 

Yöllä 31.1. - 1.2.2017 hallitus kansan vastalauseista huolimatta teki sen, mitä pelättiin. Hallitus päätti rikoslain muuttamisesta yöllä yksinään, vaikka oli luvannut tuoda asian vielä parlamenttiin.

Jos (?) asetukset nyt on hyväksytty, siitä hyötyvät juuri ne noin 2500 vangittuna olevaa rikollista – heidän joukossaan poliitikkoja, jotka istuvat tuomioitaan vankilassa korruptiorikosten vuoksi.

Vuonna 2014 Romanian presidentiksi valittu Klaus Iohannis suunnittelee vastatoimia. Hän oli luvannut astuessaan virkaansa poistaa korruption tästä EU:n köyhimmästä maasta viisivuotisen toimikautensa aikana.

 

AFP, ADZ ym

 

Tässä tilanteessa hallituksen toiminta huipentuu oikeusministerin toimintana, kun salaisessa suljetussa istunnossa yöllä 31.1.-1.2. hyväksytään hänen muutosesityksensä

Grindeanun hallitus toi yöllä muutoksia rikoslakiin poikkeussäädöksin, odottamatta ylimmän tuomarineuvoston kantaa.

 

 

Uutisia Romaniasta 
(Lähde: ADZ, 23.09.2016)

1989-vallanvaihtoa tutkitaan

Vallankumous- ja Mineriade- tutkimusasiakirjat: Presidentti moittii viivästymistä. Valtakunnansyyttäjä haluaa edistyä asiassa nopeasti.
Presidentti Iohannis on ottanut vastaan ”21. Joulukuuta 1989 -yhdistyksen” lähetystön. Hän on sen johdosta moittinut Romanian oikeuslaitosta ”jättiviivästymistä”, mikä liittyy verisiin vuoden 1989 tapahtumiin sekä vuoden 1990 ”Mineriaadiin” (kaivosmiesten väkivalta Bukarestissa). Hän painottaa, että molemmissa tapauksissa nopea oikeuden ja totuuden julkistaminen ja esille tuominen ovat välttämättömiä.

Romaniankielinen termi „mineriadă” tarkoittaa presidentti Iliescun Bukarestiin junilla kuljetuttamien tuhansien kaivosmiesten joukkoa, joka teki kaupungissa peräkkäsiä väkivaltaisia interventioita. Yleisesti ottaen nämä väliintulot oli suunnattu poliittisia muutoksia ajavien ihmisten ja hallituksen vastustajien mielenosoituksia vastaan.Termiä on yleensä käytetty viittaamaan kaikkein väkivaltaisimpaan väliintuloon, mikä tapahtui Bukarestissa 13.-15. kesäkuuta vuonna 1990. Kaivosmiehille oli valheellisesti kerrottu, että heidät on kutsuttu torjumaan Romaniaa vastustavien „huligaanien” hyökkäyksiä. Tätä väliintuloa seurasi useita muita presidentti Iliescun presidenttikaudella tapahtuneita toimia.

Presidentti Klaus Iohannis kertoi eräässä lehdistötilaisuudessa olevansa vakuuttunut, että hänen toimikautensa aikana selvitettävien asioiden kiireysjärjestystä käsitellyt valtionsyyttäjä „tuo totuuden päivänvaloon” ja ottaa selville kaikki vastuussa olleet, mukaan lukien myös poliittiset tahot. 
Valtionsyyttäjä Augustin Lazăr julkisti vähän myöhemmin, että ”Mineriade” -tapausten ja ”Revolution” -näytelmän käsittelyt saatetaan päätökseen kaiken todennäköisyyden mukaan tulevana vuonna puolen vuoden kuluessa. Molempien tapausten käsittelyä on vuosikaudet siirretty eteenpäin ja sen vuoksi Romania on tuomittu toistuvasti rikkomuksista Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Tällä hetkellä hänen syyttäjänvirastonsa kaksi työryhmää työskentelee molempien oikeustapausten parissa, joissa syytteet ”Mineriade” -tapauksessa ovat edistyneet pidemmälle. Lazar täydentää kertomaansa vielä yleiseti tiedossa olevalla asialla, että Romanian kansa on vuosikausia odottanut oikeuden ja totuuden löytymistä näissä molemmissa tapauksissa.

 

Romanian parlamenttivaalit 2016 ja hallituksen muodostaminen 2017

Romaniassa pidetyn parlamenttivaalin 11.12.2016 voitti

sosiaalidemokraattinen PSD-puolue, joka sai annetuista äänistä 45%

Keskustaoikeistolainen PNL-puolue jäi selvästi sosiaalidemokraattien

taakse saaden äänistä 20,04%, ja kolmanneksi selviytynyt PNL:n entinen

liittolainen Pelastakaa Romania -liike eli USR jäi yhtä selvästi PNL:n

taakse 8,83% äänimäärällä. PSD:n liittolainen ALDE sai äänistä 5.62% ja

entisen presidentin Traian Basescun puolue 5,34%. Äänestysprosentti

näissä parlamenttivaaleissa jäi kovin vähäiseksi eli 39,46%

äänioikeutetuista, mikä osoittaa kansalaisten välinpitämätömyyttä ja

minimaalista kiinnostusta Romanian poliittisiin ja yhteiskunnallisiin

asiohin. Äänestystuloksen perusteella sitten valikoituivat edustajat 2-

osaisen parlamentin senaattiin 137 ja edustajainhuoneeseen 334 jäsentä.

 

 

 


 


 

 

 


 

 

©2018 suomi-romania -seura ry - suntuubi.com